AAMUPALA HALEAKALALLA

Mauin itäpuolella sijaitsee Haleakalãn kansallispuisto, jonka keskellä seisoo nimensä mukainen jättimäinen Haleakalãn kraateri. Haleakalã tarkoittaa "auringon taloa", ja aurinkoa tämä paikka todellakin tarjosi. Emme kuitenkaan viitsineet ottaa aurinkoa uikkareissamme, sillä ylhäällä oli vain noin viisi astetta lämmintä ja viisikymmentä muuta turistia, jotka olivat iloisesti pakkaantuneet ympärillemme.

Matkamme Lahainasta Haleakalãlle kesti noin pari tuntia, joten nousimme varhain ennen kukonlaulua, jotta ennättäisimme kraaterille ennen auringonnousua. Ajelimme pikimustia serpentiiniteitä ylös kolmen kilometrin korkeuteen odottamaan suuren tähden esiintymistä. Näkymä "huipulla" oli hyvin epätodellinen, sillä  olimme ihan "pilvessä" ja pumpulipilvet olivat käsinkosketeltavissa. Auringon ilmestyessä pilvien yläpuolelle näky muuttui yhä vain satumaisemmaksi. Pilvenhattarat muistuttivat vesiputouksia ja taivaan värit muuttuivat punaisesta keltaiseen. Siellä korkealla mietin omaa pienuuttani, ja sitä kuinka Luoja on luonutkaan jotain niin kaunista ja ääretöntä.

Auringonnousun jälkeen kiipesimme jalkaisin vielä korkeammalle ja vietimme siellä pienen, mutta unohtumattoman aamupalahetken. Eväshetken jälkeen lähdimme yhtä kaunista kokemusta rikkaampana mutkittelemaan ja jarruttelemaan serpentiinitietä alaspäin kohti Hanan kaupunkia..